Kullis on kaupan

Vuonna 1918 Kullankukkulalla oli punaisten kaikkein voimakkain tukikohta*. Kullankukkulalla eli Kulliksella on ollut hyppyrimäki ja moni muistaa laskeneensa siellä mäkeä myös pulkalla ja minisuksilla eli minareilla. Viime vuosina geokätköilijät ja monet muut ulkoilijat ovat nauttineet kukkulan metsäkeitaasta ja sen Launeelle avautuvista näkymistä.

Kullankukkulan talot kiinnostivat pariakymmentä katsojaa esittelyssä 27.4.2012

Kullankukkulan etelälaidalla on rykelmä 1920-luvulla rakennettuja taloja, jotka lahden kaupunki huutokauppaa torstaina 10.5. klo 17.30 alkaen. Kolmen suojellun asuinrakennuksen lisäksi on kaupan yksi tontti, jolla vielä muutama vuosi sitten sijaitsi suojeltu, sittemmin pyromaanin uhriksi joutunut talo. Kahden kolmesta säilyneestä rakennuksesta lähes kaikki ikkunat on rikottu. Toisen rakennuksen katossa on iso reikä eikä näiden suojelukohteiden kunnosta ole huolehdittu esimerkiksi ohjaamalla sadevesiä pois rakennuksesta. Ainoastaan yksi taloista, jossa viime syksyyn saakka on ollut vuokralainen, on ikäänsä nähden hyväkuntoinen.

Rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Laissa yleiskaavamääräyksistä todetaan seuraavaa:

”Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).”

Asemakaavamääräyksissä teksti on sama lisäyksellä: ”Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.” Rakennussuojelurikkomuksesta voidaan tuomita sakkoihin.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen tai edes kaavoituksella tai rakennussuojelulailla suojeltujen, kaupungin omistamien rakennusten säilymistä ei Lahdessa valvo kukaan eikä suojelumääräysten laiminlyönnistä joudu vastuuseen. Suojelumerkintä kaavassa tarkoittaa käytännössä sitä, ettei rakennusta saa purkaa. Tämä merkintä on voimassa tasan niin kauan kuin rakennus pysyy pystyssä. Kun rakennus on tahallaan päästetty rapistumaan korjauskelvottomaksi, voidaan sille myöntää purkulupa. Toinen ratkaisu päästä eroon suojelluista rakennuksista, on kaupata näitä rapistuneita röttelöitä kovaan hintaan yksityisille omistajille.

Kulttuuriympäristöä suojellaan  lainsäädännön, hallinnon ja kansalaistoiminnan avulla. Parhaimmillaan suojelu on näiden kolmen osa-alueen yhteistyötä. Pahimmillaan suojelu on sitä, että yksittäinen osa-alue on sisäisestikin vastakkain. Esimerkiksi Töyrykatu 5:n talon tapauksessa Lahden kaupunki (tilakeskus) valitti hallinto-oikeuteen Lahden kaupungin (rakennuslautakunta) päätöksestä hyväksyä kansalaisaktiivien mm. Lahden kaupungin (museo) lausuntoon perustuva oikaisuvaatimus Lahden kaupungin (rakennustarkastaja) tekemästä purkupäätöksestä. Talon säilymisen sinetöi lopulta Lahden kaupunki (kaupunginhallitus).

LISÄTIETOJA:

Kullankukkulan talojen myynti-ilmoitus Lahden kaupungin kotisivulla.  (Päivitys 30.12.2013: Linkki poistettu kaupungin sivulta.)

Lisää rakennusperinnöstä ja sen suojelusta Museoviraston ja Ympäristöministeriön tuottamalla Rakennusperinto.fi -sivustolla.

*LÄHDE: Takala, Hannu 1998. Taistelu Lahdesta. Jyväskylä: Gummerus.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s