Tallinnan keskiaikainen vanhakaupunki, Vanalinn, oli sateisenakin loppukesän päivänä täynnä elämää. Kapeilla jalkakäytävillä matelevat turistiryhmät ja flaijereita tyrkyttävät kesätyöläiset hermostuttivat hieman, sillä viisipäisellä seurueellamme on selkeä päämäärä, luomuravintola Von Krahli Aed – ja myös kova nälkä.

Paikka avataan juuri, kun löydämme perille. Päivän ensimmäisinä asiakkaina saamme vapaasti valita pöydän ihanasti sisustetusta ravintolasta. Seiniä koristavissa kultakehyksisissä näytöissä vilahtelee maailman taideaarteiden kuvia. Ruokalista on selkeä ja annosten valinta käy nopeasti. Ruokaa odotellessa on aikaa tutustua pienen, kolmikerroksisen ravintolan jokaiseen nurkkaan ja juoda omena-mangotuoremehua (3 €). Muitakin asiakkaita tulee: englantia puhuva pariskunta, ruotsinkielinen seurue, kaksi paikallista miestä koiran kanssa sekä suomalaisia, jotka selvästi ovat käyneet paikassa aiemminkin. Seurueemme lapsia viihdyttää lattiassa, sisäpihan ovensuussa oleva ilmastointipuhallin, joka saa mekon pullistumaan ihan kuin Marilynillä.

Kauniit ruoka-annokset tulevat nopeasti, koristelussa on käytetty tuoreita mansikoita, kukkia ja yrttejä. Oma kasvistortillani (4 €) osoittautuu kylmäksi pikkupurtavaksi, joka kasvisruokalistan lisäksi löytyy myös kevyitten naposteltavien listalta. Onneksi tyttären kasvistyynyt kevätsipulikastikkeella (5 €) on niin runsas, että siitä riittää täyttämään meidän molempien vatsat. Annoksessa on reilusti kastiketta ja herkullisia vihreitä papuja. Toisen aikuisen tilaaman jänisfileen (12€) kanssa tarjotaan kasvistyyny ja mustaviinimarjoista valmistetusta Põltsamaa Tõmmu -viinistä tehtyä kastiketta. Seuralaisen lasten spelttipastat savulohella ja kanalla (à 4€) jäävät lähes koskematta, mikä ei ollenkaan tarkoita sitä, että annoksissa olisi ollut jotain vikaa.

Jälkiruoka kyllä maistui. Tumma suklaakakku (3 €) lunasti kaikki suklaakakulta odotet-tavissa olevan. Tulikuuma kirsikkakastike ja rakuunajäätelö täydensivät nautinnon. Jää-telö ei kyllä ollut kovin rakuunainen, mutta koska yrtti ei kuulu suosikkeihini, se ei haitannut. Pöydässämme nautittiin myös juuri oikeanlainen, aito Crème Brûlée (3 €) sekä marjasorbetti (2 €), joka koostui kolmesta isosta pallosta erimakuisia jäädykkeitä. Seuraavalla kerralla varaamme aikaa ja ruokahalua niin, että voimme testata menun alkuruokineen. Pääruoka jäi maullisesti vähän tylsäksi, mikä kyllä unohtui lähes täydellistä jälkiruokaa syödessä. Selvää on, että Von Krahli Aediin eli Von Krahlin Puutarhaan, tullaan uudestaan. Sinne suosittelen suuntaamaan myös sinun, kun seuraavan kerran matkaat Suomenlahden ylitse!

Paikan miinukset ja plussat:

- hieman yksitoikkoiset annokset
- tarjoilija puhui minulle englantia, vaikka minä puhuin hänelle viroa
- pöydältä valuvat pöytäliinat

+ kaunis paikka hyvällä sijainnilla
+ nopea ja ystävällinen palvelu
+ edullinen luomuruoka
+ sopii myös vegaanille/kasvissyöjälle

VON KRAHLI AED
Rataskaevu 8, Tallinna
Avoinna ma-la klo 12-24, su klo 12-18

Kahvila Liekki Ravintolapäivänä 22.8.2011

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Töyrykatu 5:n talon myynnistä tänään. Myös Kukkasen kesäsiirtola Nastolassa on myyty. Lehden artikkelin voit lukea myös tästä.

Liki 90-vuotiaan Töyrykatu 5:n talon kohtalo on nyt kiinteistösijoitusyhtiö XO Kolibrin ja sen omistajan Pasi Tinnilän käsissä. Talosta korkeimman tarjouksen tehneen XO Kolibrin 25ooo euron tarjouksen hyväksyi kaupungingeodeetti Juha Helminen. Liekki onnittelee Lahden keskusta-alueen kauneimman puutalon uutta omistajaa!

Kukkasen kesäsiirtolan ostivat Suvi ja Jussi Sukari 211000 eurolla. Liekki onnittelee myös  muistorikkaan, pitkään lahtelaisen lasten kesävirkistyskäytössä palvelleen, luonnonkauniin rantapaikan uusia omistajia!

Liekin jättämään tarjoukseen voit halutessasi tutustua tästä.

Yläkuva: Mytäjäisten uimarannan mökki, alakuva: Töyrykatu 5

Kävimme Liekissä läpi Töyrykatu 5:n tarjousehtoja.

Mitä enemmän niitä lukee, sitä oudommalta ehdot näyttävät.

Teimme pienen vertailun – ihan vain vertailun vuoksi.

Vertailukohteeksi valikoitui vain neljä vuotta sitten, joulukuussa 2007 myyty ns. “uimarannan mökki” Mytäjärven (eli Mytäjäisten) rannalla. Kohde sopii verrokiksi monestakin syystä.

.

.

.

.

.

.

Katso vaikka:

Niin.

Pistäähän tuo taas miettimään.

Vertailusta tehdyt huomiot:

1.)Uimarannan mökin tarjouksenantajan oli esitettävä tarjouksessa sitova rakennuksen ja tontin tuleva käyttötarkoitus (esim. työtila, taidetila, paja) sekä kunnostamissuunnitelma aikatauluineen. Töyrykatu 5:n talon tarjouksentekijältä tällaisia ei edellytetä.

2.)Uimarannan mökin kohdalla maankäytön edustajat tyytyivät toteamaan, ettei kunnallista vesihuoltoa ole. Töyrykatu 5:n tapauksessa maankäytön edustaja velvoittaa ostajan liittämään rakennuksen sähkö-, vesi-, ja viemäriverkkoon.

3.)Aikoinaan tiedusteltaessa uimarannan mökin kuntoa, kertoi Lahden kaupungin maankäytön edustaja sen olevan sellaisessa kunnossa, että voi tavarat kantaa sisään. Sen hetkinen kunto näkyy näistä kuvista. Montaa kertaa ollaan vitsailtu, että eipä tullut puheeksi, mitkä tavarat voisi sisään kantaa – remonttitavaroilla ainakin olisi ollut kohteessa käyttöä.

Töyrykatu 5:lle samainen Lahden kaupungin maankäyttö haki purkulupaa. Kuvia talon sisätiloista tässä.  Viidentuhannen euron purkutarjous oli jo hyväksytty syksyllä 2009. Purkuluvasta tehty oikaisuvaatimus aloitti Liekin tarinan ja johti siihen, että talo on nyt tarjouskaupan kohteena – talon jäädessä paikoilleen, siitä halutaan vähintään 10000€, vaikka puramisesta olisi maksettu 5000€.

Vertailun herättämät kysymykset:

1.) Onko kaavoittajan tehtävä määrätä siitä, liittyykö rakennus sähköverkkoon?

2.) Miksei myyntiehtoja viety Töyrykatu 5:n tapauksessa lautakunnan hyväksyttäväksi vaikka kauppasumma on huomattavasti suurempi kuin uimarannan mökin?

3.) Miksi kaupunki mainitsee Töyrykatu 5:n tontin/”pihapiirin” vuokrasopimuksessa erikseen, ettei asemakaava muuteta rakennuksen tai “pihapiirin” osalta? Uimarannan mökki seisoo nykyään turvallisesti omalla tontillaan, jonka kaavamerkinnästä ei tosin Lahden opaskartasta saa selvää (näyttäisi olevan A-S).

Tämä siis näin, ihan vaan vertailun vuoksi.

Lisätietoja Töyrykatu 5:n talon ostamisesta löytyy täältä.

Jos ylimääräistä rahaa tämän kaupunkimökkiostoksen jälkeen vielä jää, on kaupan myös yksi kesäsiirtola.

Lotta haki meidät äitinsä autolla (lue täältä, mihin Liekki on Lotan äitiä autoineen tarvinnut aikaisemmin) ja ensimmäinen erä tavaraa saatiin vietyä Töyrykatu 5:n talolle. Loput tavaroista rahdattiin ekologisemmin kottikärryillä.

Kottarikuorman kuljettaminen herätti hilpeyttä pyhäpäivän aamulenkkeilijöissä ja eräs avulias herra auttoi kuorman rotvallin reunan yli ja tuli myöhemmin käymään kahvilassakin.

Kahvila Liekki organisoitui paikalleen sujuvasti ja ensimmäinen asiakas saapui jo ennen avaamisaikaa. Kiitos lapsityövoiman, joka hoiti suurimman osan tilauksista ja tiskeistäkin osan, jäi itselleni hyvin aikaa rohkaista kadulta kuikuilevia kahvilaan ja jutella asiakkaiden kanssa.

Moni kahvilan asiakkaista kysyi: “Pääseekö tonne sisälle?” Ei päässyt tällä kertaa, vaan tulevaisuudessa varmaan pääsee. Mutta kuka ja milloin, sitä en tiedä. Tuskin tietää kukaan muukaan. (Vastauksia odotellessa, voit katsoa vajaa kaksi vuotta sitten otettuja kuvia talon sisätiloista tästä.)

Kahvila Liekki onnistui huippuhyvin. Hyvää mieltä mukavasta päivästä ja ihmisistä on riittänyt koko viikoksi. Myös mokkapaloja on riittänyt: Lotan leipomista kahdesta ja itse tekemistäni kolmesta pellillisestä jäi kaksi kokonaista pellillistä yli.

Kiitos kaikille Kahvila Liekin ahkerille työntekijöille ja mainioille asiakkaille!

KAHVILA LIEKKI

Aika: su 21.8.2011 klo 10-12

Paikka: Töyrykatu 5:n piha, Lahti

TERVETULOA!

Lue lisää Ravintolapäivästä täällä.

*suom. esiin ponnahtava

Olotila hieman sanaton, muutama lause päätöksestä kuitenkin täällä.

Töyrykatu 5, 1h+k+wc (+vinttihuone). Lahden viimeisimpiä keskusta-alueella sijaitsevia vanhoja puutaloja edustava v.1923 rakennettu sympaattinen, kaupunkilaisten rakastama (ja omistama) rakennus myydään (ehkä) eniten tarjoavalle. Kohtalo ratkeaa: ma 23.5.2011.

Kaupunginhallituksen esityslistan linjausvaihtoehdot saa miettimään: linjausvaihtoehdosta 3 puuttuu maininta säilytettävästä rakennuksesta. Jos linjaus tehtäisiin tämän kohdan mukaan, olisiko mahdollista, että mahdollinen ostaja purkaa talon ja rakentaa tilalle jotain muuta?

Päätösehdotuskin ”Kaupunginhallitus päättää, että Töyrykatu 5:ssä sijaitseva, säilytettäväksi tarkoitettu rakennus, myydään tarjouskilpailun perusteella” jättää varaa tulkinnoille. Se kun ei ota kantaa siihen, myydäänkö talo siirrettäväksi vai paikallaan säilytettäväksi. Eikä siihen, säilyykö talo puistoalueella vai käytetäänkö resursseja tontin kaavoittamiseen.

Talon siirtäminen ei ole sen säilyttämistä vaan kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta purkamiseen verrattava teko. Vanhojen talojen siirtämisestä lisää täällä.

Asiaa valmistelleet ja asiantuntijoina kuultaviksi  kutsutut toimitilajohtaja Mauri Koistinen ja kaupungingeodeetti Juha Helminen  kantavat monin sanakääntein huolta talon mahdollisen säilymisen ja mahdollisen tulevan käytön mukanaan tuomista ongelmista:

“Rakennuksen säilyttämiseen nykyisellä paikallaan ja sen saamiseen mielekkääseen käyttöön liittyy useita ongelmia. Pieni tila ilman sähkö- ja vesihuoltoliittymiä ei sovi läheskään kaikkeen siitä yhteisöllisestä käytöstä, jota sille on kaavailtu. Rakennuksessa tapahtuva toiminta voi helposti olla häiriöksi erittäin lähellä sijaitsevien asuintalojen asukkaille. Rakennuksen onnistunut käyttöönotto edellyttää sille sitoutunutta sekä rakennuksen ja sen sijainnin rajoitukset sisäistänyttä vastuutahoa.”

Tekstiä lukiessa alkaa silmien edessä pyöriä filmi – katkonainen ja ajoittain takaisin kelattava – kaikesta siitä, mitä kuluneiden, melkein kahden vuoden aikana talon puolustamisessa on tapahtunut, keiden kanssa on puhuttu, ketä tavattu, mitä monia tekstejä kirjoitettu ja millaista palautetta saatu. Katkelmia päässä rullaavasta ajatusnauhasta tässä:

Yhteisöllinen, pienten ja keskisuurten yhdistysten sekä asukasryhmien toiminta sopisi ja mahtuisi taloon loistavasti. Kokemuksen mukaan tapaamisten keskimääräinen osallistujamäärä on 5-10 henkilöä. Kaikkien toimintaan osallistuvien tahojen ei ole tarkoitus kokoontua talossa yhtä aikaa, yöpyä siellä tai muutenkaan kilpailla elämän äänien kaikumisessa viereisen leikkipuiston kanssa.

Lähitalojen asukkaita osallistui talon pihamaalla vuosi sitten järjestettyyn Luonnonkukka-päivän tapahtumaan. Samoin leikkipuiston käyttäjien kanssa on oltu yhteydessä – talon mahdollinen saaminen asukkaiden käyttöön olisi heille erittäin tervetullutta. Kaupungin strategia 2025:n arvot ja toimintaperiaatteet on suoraa tekstiä talon paikallaan säilyttämisen puolesta:

 ”Yhteisöllisyys: Lahden kaupunki on asukkaistaan ja
henkilöstöstään välittävä yhteisö. Kaupunki luo edellytyksiä
erilaisten yhteisöjen toiminnalle ja tekee niiden kanssa
yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin
päätöksenteko on avointa. Lahti toimii asukaslähtöisesti tarjoten
asukkaille mahdollisuuksia osallistua asuinympäristönsä ja
kaupungin palveluiden kehittämiseen.”

Lehdissä on säännöllisesti kirjoitettu talon kohtalosta kohta kahden vuoden ajan. Tänä aikana kaksi henkilöä on sanonut, että talo pitäisi purkaa. Toinen heistä työskentelee tilakeskuksessa, toisen kotikunta on Hollola.

Mitkä ja kenen edun mukaiset olisivat siis ne syyt, jotka mahdollisesti johtaisivat talon paikaltaan siirtämiseen tai purkamiseen?

“Kaupungin arvot ja toimintaperiaatteet ovat yhteisiä käsityksiä
siitä, mikä meille on tärkeää ja arvokasta.”

Kaupunkilaisten peukut on pystyssä talon paikallaan säilyttämisen puolesta. Toivomme viisautta ja voimia päättäjille oikeanlaisen päätöksentekoon!